mono (2)

substantiivi

1. äänentoistolaitteen kaiutin, joka toimii yksikanavaisena

   Vanha radio toisti ääntä monosysteemillä.

Taivutus

yks. nom. mono, yks. gen. monon, yks. part. monoa, yks. ill. monoon, mon. gen. monojen, mon. part. monoja, mon. ill. monoihin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

mono (2)

1. äänikanava, monofoninen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Jazzlaulajan lauluääni oli vahva ja pehmeä mono.
Radiosta kuului vanhaa musiikkia monoäänellä.
Hänen kitaransa oli kytketty monosignaaliin.

Käännökset

Läheisiä sanoja

moniymmärteinen, moniääninen, monkua, mono, monofonia, monofoninen